Pääsimme siis harjoittelemaan pimeänavigointia, laskemaan valojen välkkyjä ja muistelemaan mitä yhdeksän ja kolme väläystä tarkoittikaan. En olisi halunnut olla pelkästään kompassin, lokin ja kellon varassa. Sitäkin pitäisi harjoitella, mutta tämän yön pimeydessä GPS oli aika valttia. Siihen ei kuitenkaan saa sokeasti luottaa, joten valaistut linjataulut ja taskulamppu olivat käytössä.

Satamaan tulo hieman jännitti. Ihan pimeää ja onko paikkoja. Löysimme tosi helposti laiturin päässä vapaan pojun, ja autuus oli taattu. Onneksi olimme näin ajoissa. Parikymmentä minuuttia meidän jälkeen saapui kolme venekuntaa. Yhden autoimme viereemme ja kaksi muuta ilmeisesti löysivät jotain, sillä moottorin äänet loppuivat aika nopeasti.

Nyt menemme nukkumaan.