Kuinka ihana päivä olikaan. Aamuaurinko paistoi sitlooraan ja Berghamn oli todella hiljainen. Koiratkaan eivät pitäneet ylimääräistä ääntä aamulenkin aikana. Näimme jopa lehmät jotka ahmivat heinää samalla pellolla jossa kävimme.
Rauhallisten aamutemppujen jälkeen lähdimme liikkeelle hieman ennen puolta kymmentä. Mukavassa auringonpaisteessa ja sopivassammyötäisessämtuulessa cruisailimme hiljakseen Haraskärsfjärdenilla ja katsastimme Brännskärin, jossa vaikutti olevan uusi laituri ja ja kahvilassa mukava tunnelma. Tästä jatkoimme matkaan kuuluun Gullkronan siinä nurkan takana. Onneksi tuuli oli etelän puoleinen, sillä siinä kapeassa väylässä en olisi välttämättä pienemmälläkään veneellä kryssinyt.
Gullkronan salmesta ulos tullessa kävimme kiertämässä piskuisen Stålörenin, ja jatkoimme matkaa kaakkoon. Siinä tuli Gullkronan selän ruuhkan jälkeen Helsingholmen vastaan, jonka laituri näytti hyvältä vaihtoehdolta pysähdystä varten. Ruuhkaa siis oli, pääsääntöisesti purjeet menivät länteen päin, ilmeisesti viikonlopun viettäjät matkalla kotiin. Ihan en usko että tuon verran porukkaa olis aloittaneet lomansa nyt ja matkaavat länteen.
Matkaa tehdessä tuli tietysti nälkä. Edellisen illan ihanaa grillattua possun sisäfilettä oli vielä jäljellä, ja keittiöapulainen pastoi myös perunat ihan voimariinissä tälle luksuslounaalle. Jälkiruokaa aina kaivataan, ja sitä voimariiniä näytettiin taas pannulle ja laitettiin pullava-siivut perään. Aaah, sepäs oli hyvää. Kovasti harmittelimme ettemme eilen illalla muistaneet tötä vaihtoehtoa kun mietimme mitä suklaadippikastikkeen kanssa olisi. Jäi siis syömättä…
Lähestyessämme Dragsfärdin rannikkoa, taivaalta rupesi ihan tulemaan tippoja jotka ikävästi kastelivat silmälaseja. Koko iltapäivän olimme seilanneet tummia pilviä karkuun, ja cruisailumme ansiosta taisivat sitten saada kiinni. Onneksi ei tullut paljoa eikä kestänyt kuin vajaan tunnin.
Purjeet laskettiin hetki kolmen jälkeen ja Högsåran Kejsarhamniin kiinnityimme puoli neljältä. Nimensä satama on saanut siitä kun tsaari Aleksanteri III:n keisarillinen huvijahti oli usein ankkurissa lahdella.
Venäläistekstit kalliossa
Nyt on syytä lähteä pienelle lenkille. Saarella on jokin kahvila jossa ihania kakkuja, joista asiakas itse leikkaa haluamansa kokoisen palan. Tämäkös tieto kapteenskaa riemastutti, ja heti tuli ilmoitus lenkistä….
The joys of life. Sailing. Travel. Food. 