Nykysuomen sanakirja määrittelee arvostus –sanalle synonyymeiksi sanat pieteetti, kunnioitus, suosionosoitus ja respekti. Arvostaa määritellään: pitää jotakin arvossa, antaa jollekin arvoa, kunnioittaa.

Arvostuksen kokeminen ja saaminen on ihmisen perustarve ja edellytys itsetunnon kehittymiselle ja säilymiselle, hyvinvoinnille. Yksilön kannalta erityisen merkityksellistä on sellaisten ihmisten osoittama arvostus, joita hän itse pitää tärkeinä: lähin esimies, työkaverit, asiakkaat, perheenjäsenet, ammatti- ja toimialan auktoriteetit. Arvostukseen osoittamiseen vaikuttaa se, miten kukin itse arvostaa itseään ja työtään.

Arvostus ei kuitenkaan ole asia jota voimme saada, meidän täytyy se ansaita samalla tavalla kuin luottamus.

Arvostus lähtee meistä itsestä. Jos haluamme lisää arvostusta, meidän tulee suhtautua omaan työhömme ja muuhun tekemiseen kunnioituksella ja sen tulee näkyä tekemisessä. Ulospäin tällainen voi näkyä ilona ja intohimona, sekä myös korkeana vaatimustasona. Sanotaan myös, että ne ihmiset jotka osoittavat arvostusta muita kohtaa, saavat arvostusta omalle osalleen.

Puheen tasolla on helppo sanoa arvostavansa työtoveriaan, esimiestään, alaistaan tai kumppaniaan mutta miten tämä arvostus näkyy käytännössä? Pelkkä sanallinen ilmaiseminen ei yksin riitä vaan sanat tulevat todentua tekoina ja käyttäytymisenä.

Oletko koskaan miettinyt mitä erilaiset tekemiset mahtavat osoittaa? Toiset asiat ovat tietysti sellaisia jotka mukamas kuuluvat meidän persoonaan ja piileskelemme niiden taakse ja kaikki jotka tuntevat meidät sanovat vain “sehän on ihan normaalia sille ja sille”. Otan tähän esimerkkinä myöhästymisen, jota itse inhoan yli kaiken. Vaikka olen yrittänyt ottaa asian kanssa rennommin viime aikoina niin se ei ole poistanut mielestäni sitä ongelmaa, että jos minä myöhästyn tapaamisesta, tai deadlinestä, en huomioi muita jotka mahdollisesti ovat riippuvaisia aikataulustani tai muuten vaan joutuvat odottelemaan. Arvostan siis omaa aikaani ja aikatauluani yli muiden, ja tällä tavalla osoitan arvostuksen puutetta muille. Unohtamiset, sovittujen asioiden tekemättä jättäminen tai tapaamisen toistuva lykkääminen voidaan eri ihmisten toimesta tulkita viesteinä siitä mitä he ajattelevat meistä. Toisen mielestä tulkinta voi olla aivan väärä, mutta teot ovat paljon puhuvia ja kielteiseltä tulkinnalta on vaikea välttyä.

Miten siis voimme ilmaista arvostustamme muita kohtaan? 

Niin töissä kuin kotona lasten kanssa voimme antaa lisää vastuullisia tehtäviä ja sitä kautta näyttää uskomme toisen kykyihin. Myönteinen palaute tekemisistä tai olemuksesta ei koskaan mene hukkaan. Usein sorrumme puhumaan pahaa toisista, mutta parempi tapa olisi puhua arvostavaan sävyyn henkilöistä silloinkin kun eivät ole paikalla.

Kun menet kotiin tänään, ole kiinnostunut, aidosti kiinnostunut läheisestäsi ja heidän tekemisistään. Olemme tottuneet kysymään apua, neuvoja ja mielipiteitä muutamilta uskotuilta henkilöiltä. Laajentamalla tätä pientä piiriä, osoitamme arvostusta myös muille. Muistakaa ennen kaikkea antaa tunnustusta kaikille jotka ovat olleet osallisia onnistumisiin.

Näin pienillä sanoilla ja teoilla, jotka eivät maksa mitään, voimme osoittaa arvostusta muille.