Kirjan ja ruusun päivänä muistin artikkelin jonka olin lukenut aikaisemmin sanojen voimasta ja oikeastaan semantiikan merkityksestä ajatus- ja toimintatapoihimme ( The Power Of Language: 5 Wicked Words That Are Sabotaging Your Success). Artikkelin mukaan on olemassa viisi sanaa, jotka ovat esteenämme menestykseen. Nämä sanat luovat ajattelutapaamme ja vaikuttavat toimintaamme. Sanoja ja sananvalintoja on varmasti useampiakin, tässä ajattelin kuitenkin keskittyä näihin viiteen.

Mikäli kuulet sanat mutta, haluta, yrittää, pitäisi ja toivoa puheessasi liian usein, sinun kuuluu huolestua.  Käyttämällä näitä sanoja, luovutat vastuun teoistasi jonnekin suureen tuntemattomaan. Sanojen aiheuttama passiivisuus on mahdollista poistaa. Korvaa sanat toisilla.

Esimies- ja asiantuntijatyössä ensimmäinen askel ei varmaan ole uusi, korvaa “mutta” sanalla “ja”. Mutta- sanan käyttö on hyvä tekosyy olla tekemättä jotain. Sain itse muistutuksen tästä kun tarkastelin aikanaan laatimani CV:n tiivistelmää. Yhdessä lauseessa esiintyi sana “mutta” ja se kieltämättä latisti viestiä. Korvasin sanan, ja lause oli heti huomattavasti aktiviisempi sekä kantaa ottavampi. Viime aikoina töissä on ollut paljon tilanteita joissa on vaadittu uusia ratkaisuja tai vaihtoehtoja. Ehdotus toisensa jälkeen on kohdannut jonkun esittämään mutta-väitteeseen, jolla on yritetty tuoda uusia näkökulmia tai tekosyitä vaihtoehdon hylkäämiselle. Tämähän rupeaa ärsyttämään kun ratkaisuja pitää saada aikaiseksi ja aina tulee mutta vastaan. Lopetetaan mutta sanan käyttö, ja jos on aivan välttämätöntä opponoida, käytetään sitten valmentavan johtamisen M-kysymyksiä, joilla oivallutetaan toiset osapuolet.

Toiseksi passiivinen verbi “haluta” pitää korvata aktiivisemmalla vaihtoehdolla.

– Haluaminen ei saa mitään tapahtumaan. Sen sijaan, että sanot “haluan parantaa myyntiä”, sano “parannan myyntiä”. Haluan juustovoikkarin. Nouse siis ylös ja tee sellainen itsellesi.

“Yrittää” on esimerkki heikosta sanasta. Yrittää-verbi antaa mahdollisuuden olla tekemättä jotain, mutta jos “aikoo” tehdä jotain, silloin se myös pitää toteuttaa. Jedi mestari Yoda on todennut Do, or do not. There is no try. Olen ollut Star Wars fani yli komekymmentä vuotta, ja muistan kuinka ensimmäisellä katselukerralla nauroin tässä kohtaa elokuvaa. Vasta nähtyäni lauseen seinätaulussa aloin ymmärtää lauseen syvälisyyden. Yrittäminen on kuin nopan heittoa, katsotaan miten käy muttei oteta mitään vastuuta onnistumisesta.  Yodan ja Luken keskustelu jatkuu kun Yoda on nostanut kiiturin suosta:

“Pitäisi”-sana menee samaan kategoriaan yrittää-sanan kanssa, ja myös sen voi korvata. Tilalle kun laittaa verbin “aikoa” johan alkaa tapahtua. Konditionaliksen käyttö on allkanut ärsyttää minua yhä enemmän. Olen keskittynyt sen kitkemiseen omasta kielenkäytöstäni, ja olen myös huomannut tivaavani yhteistyökumppaneilta, alaisilta ja kollegoilta tarkennuksia kun tämä ilmenee heidän puheissa. Pitäisi tehdä korvataan tekemällä ja määrittelemällä koska.

Viimeisenä tällä kertaa on toivominen. Toivomisella ei saa välttämättä mitään aikaan. Sen vuoksi “toivoa” tulee korvata muodolla “tarkoituksena on”. Toivon olevani parempi ihminen ei saa aikaan muutosta. Minun pitää tehdä asioita, huomioida ihmisiä paremmalla sanojen valinnalla, sanomalla huomenta, katsomalla silmiin. Kun haluni muutuvat teoiksi voin saavuttaa päämäräni.

Sanojen vaihtaminen toisiin ei ole oikotie onneen. Sanoilla ja kielellä on kuitenkin voima muokata ajattelutapaamme ja kääntää siten elämämme ja toimintamme suunta. Tämä tapahtuu ajan myötä ja vaati työtä jokaiselta.