Aamu Brännskärissä oli rauhallinen ja venyi hieman. Kippari oli taas katsonut illan elokuvaa silmäluomien läpi ja pomppasi ylös kuuden jälkeen, palatan aamulehden kanssa takaisin vällyjen alle. Tulihan se uni uudestaan ja vasta kahdeksan jälkeen koirat pääsivät ulos. Niitä ei kyllä lenkkeily kauheasti kiinnostanut, ja hetken aikaa niitä perässä raahattuaan kippari totesi että yhtä hyvin voi palata takaisin veneelle. 

Aamusämpylät haettiin kahvilasta, ja ne olivat vielä sopivan lämpöisiä että kylmä voimariini suli kivasti.

Matkamme jatkuu Brännskäristä kohti etelämpänä olevaa karun kaunista Jurmoa. Aurinkoa ei vielä oikein ole, iPadin ruudulle tippuu välillä pieniä pisaroita ja tuulikin on ottanut vapaapäivän. Kapteenskan mielestän on ihan hyvä ettei joka päivä ole ihan niin kovaa tuulta, ja etenemmehän tässä ihan melkein kolmen solmun vauhtia.

Hiljaisuus on ihana. Keula halkoo vettä ja aiheuttaa kevyttä liplatusta ja välillä taustalta kuuluu joku moottorin ääni. Lintujen viserrystäkään ei juuri nyt kuulu. Etäämmällä näkyy pari tikkua jotka matkaavat kohti pohjoista. Kaikki eivät selkeästikkään jaksa vetää rättejä esiin näin kevyellä kelilä. Tuulen suunta kuitenkin olisi mitä loistavin. 

Nyt alkaa taas vatsa kurnia siihen tahtiin, että pitää harkita ruuan lämmittämistä.