Kipparin pikkuprinsessan 18v syntymäpäivän kunniaksi hänet oli jätetty kotiin nauttimaan omasta aikuistumisriitistään. Veneilysynttäreitä on vietetty jokunen kerta, eikä aina niin iloisella mielellä. Onnentoivotusten jälkeen käänsimme keulan kohti Utötä, joka siis on osa Jurmon kylää.

Tuulta oli alussa aika nihkeästi. Niin vähän että päräyttelimme moottorilla jonkin matkaa ja saimme myös lämmintä vettä tiskausta varten. Jossain vaiheessa tuuli yltyi sen verran että kapteeska käski vetää rätit esiin ja hiljentää moottori.

Yhden aikaan kun laituriin asetuimme, ei tungosta ollut. Iltapäivän aikaan kuitenkin sekä Pitkä Silta että vierasvenelaituri täyttyivät ihan kesäisästi. Kun vielä M/S Aspö kiinnittyi laituriin ja toi vinon pinon turisteja, saarihan oli ihan pullollaan väkeä.

Päätimme osallistua opastetulle kiertokävelylle. Se osoittautui aivan loistavaksi vaihtoehdoksi. Oppanamme toimi historioitsija ja tutkija Martin Öhman. Hän on itse kasvanut saarella ja muuttanut takaisin muutama vuosi sitten. Hänen isänsä oli perinteiseen Utöläiseen tapaan ollut luotsi, seitsemännessä suorassa polvessa. Martin ei suvun perinteitä oikein voinut jatkaa heikon näön takia. Tänään voisi ehkä jo mahdollista.

Park Victory aluksen haaksirikon 10 merimiehen kunniaksi oleva kynttelikkö. Kaikkien nimet risteissä.

Paikan tarinat elävöiyivät kummasti kun mukaan tuli tarinoita mitä lapsuudessa 70-luvun alussa saarella tehtiin ja miltä paikat näytti. Uusi kirjakin on ilmestynyt noin kuukausi sitten.