Ennusteen mukainen sade on toteutunut melkein kellontarkasti. Aamulla koirat pääsivät lenkillä hyvin kevyessä pienessä tihkussa. Aamuinen Suomenlinna ei kovin vilkas ollut, mutta pääsimme jopa seuraamaan Uusimaan lipunnostoa. Merivoimat hoitaa asian sekunnin tarkkuudella. Aamiaisen jälkeen ne jäivät kuitenkin ihan tyytyväisenä veneeseen kun lähdimme kaupungille.

   

   
Lauttamatka, ratikka ja bussimatka myöhemmin pääsimme veneilijän paratiisiin Lauttasaareen. No, ehkä ei nyt ihan paratiisi koska kaikki kaupat eivät ole saman katon alla vaan saateessa piti siirtyä paikasta toiseen. Kauppareissu oli kuitenkin tällä kertaa suosiollinen. Kipparin kymmenen vuotta vanhat hanskat ja kengät saivat vihdoinkin seuraajat. Kun oikean tuntuinen koko vihdoinkin löytyy, lienee syytä ottaa heti. Kapteenskakin löysi housua ja hametta matkalle osuneesta Haltin Outlet-myymälästä.

   
 Paluumatkalla kaupunkiin nälkä oli jo yltynyt valtavaksi. Kipparin himo oli tällä kertaa välimerellinen, ja onneksi Kampista löytyy ravintola Minos. Pieni alkupalalautanen tzazikilla, oliivilehtikääryleillä ja halloumijuustolla taltutti pahimman nälän. Kun vielä sekalaiset grillilihat, vihannekset ja perunat oli tuotu pöytään oli yltäkylläisyys taattu. Jälkiruuaksi jaksoimme enää vain kahvit.

  
Jatkoimme matkaa, ja aivan sattumalta matkan varrelle osui Kaakaopuu, josta saimme mukaan ihan pienet herkut matkaan. Takaisn veneeseen pääsimme sateen parhaimmassa vaiheessa, mutta se onneksi hellitti hieman niin, että koiratkin pääsivät ulos nauttimaan virkistävästä kävelystä. Sitten pääsimmekin nauttimaan kevyistä iltapäivänokosista.

 

 
Sunnuntain kotimatkaa kippari odottelee jännityksellä. Tuuliennuste on aivan loistava ja vaikuttaisi siltä, että pääsemme kokeilemaan genaakkeria ensimmäistä kertaa. Harjoittelu tekee mestarin ja ensimmäisestä kerrasta on aloitettava.