Kippari nousi normaaliaikaan,eli heti kuuden jälkeen ja kävi koirien kanssa puolentoista tunnin aamulenkillä. Niinpä pääsimme ihan ajoissa lähtemään Loviisasta, eli jo yhdeksältä.

Tuuli oli mitäihanin lännen puoleinen japäätimme kruisailla Hästholmenin eteläpuolen pienen väylän kautta. Ja kyllä kannatti. Emme aikaisemmin ole siitä menneet, ja saarten kätköistähän löytyiidyllisen näköinen mökki- “kylä”. Olisikohan ollut vanha kalastajakylä, sillä ympärillä on vieläkin kalaviljelyitä.

Tuuli kuljetti meitä mukavasti 5-6 solmun vauhtia, mutta kun Bisaballenin kohdalla käännyimme melkein täysmyötäiseen, kippari halu nostaa uusi purje yltyi. Lounaan jälkeen ryhdyttiin sitten virittelemään. Ja mitä virittelyjä olikaan. Lopputuloksena oli se, että fallin hakanen aukesi ja purjeen yläkulma lähti lentoon, päätyen tietysti mereen.

Eihän siinä mitään jos kevyt purje ongitaan ylös, mutta kun siinä oli kiinni se hieno pussi. Pussin sisällä kulkee köysi, jolla pussi nostetaan ja lasketaan. Jostain syystä pussi oli kiertynyt ja köysi saanut aikaan kunnon tukoksen, siten ettei pussia vedettykään sisään. Se oli täyttynyt vedellä jolla ei ollut ulospääsyä. Keskellä syväväylää, purjeet lasktettuna ja täysin uuden, ei toivotun ajoankkurin varassa sitten ajelehdimme kun kippari mietiskeli miten pelastaa purje ja pussi ilman vaurioita.

Kippari sai purjeen irretito pussista, eli tärkein oli pelastettu. Pussi vielä roikkui meressä. Lopulta puukko oli otettava esille. Kippari veti pussin sisällä olevan köyden poikki, mutta samalla repesi myös köyden paikalla pitävä kiinnike. Mutta temppu onnistui, ja pussi rupesi aukeamaan ja suoristumaan. Nyt olikin kohtuu helppo vetää se sisään, kun vesi pääsi toisesta päästä ulos.

Tuulikin oli tällä välin yltynyt taas 10 m/s lukemiin, eikä siis tälle purjeelle ollut nyt tarvetta. Mutta märkää rättiä nyt riittää. Matka jatkui purjeilla Kotkaan hieman hiljaisissa tunnelmissa. Kipparin ja kapteenskan kommunikaatiota on syytä parantaa odottomattomissa tilanteissa. Ei myöskään kerrota kapteenskalle, että kapulle tää ei ollut eka kerta ja just samoilla vesillä. Tämän päivän temppuilu siis sattui Pyhtään Kaunissaaren länsipuolella. Joitain vuosia sitten, kun kapu oli yksin liikenteessä ja harjoitteli spinnun kanssa niin rätti oli myös meressä. Tämä tapahtui muutama maili idempänä, Kaunissaaren toisella puolella. Autopilotti ei oikein ymmärtänyt ja kapu ei osannut, ja purjetta laskiessa lopputulos oli purje meressä.

Pääsimme kuitenkin onnellisesti Kotkan Sapokkaan. Täällä on veneitä laskettu vesille oikein ahkerasti, satama on yli puolillaan. Vierasvenestamassa ei kuitenkaan kuhina ihan käy. Meitä on kaksi venekuntaa. Pietarista saapunut äijäporukka jotka olivat matkalla Helsinkiin muttapäätyivät Kotkaan jatkuvan vastatuulen takia, ja me joilla vastatuuli osuus näyttää olevan edessä.

Sauna oli kuuma, ja oli ihan mukava käydä peseytymässä kun muutaman päivän on hikoillut samoissa kamppeissa. Illan kunniaksi vedimme pihvit oikein alkukeiton ja punaviinin kera. Jälkiruuat ovat hieman köyhempää tuotantoa, mutta suklaa on aina suklaata.

Keskiviikon ohjelmasta ei vielä ole tietoa. Spinnun falli on ylhäällä, eli mastoon pitäisi kiivetä ja tuulta on luvassa ihan riittävästi. Kun tähän lisää jo valmiiksi hieman viielän keli sekä mahdollisen vesisateen, tiedossa on kylmää kyytiä. Jonnekin pitää kuitenkin päästä tuulensuojaan. Saas nähdä…