Matkame jatkuu. Yksin kesän päätavoitteista ja kohokohdista on nyt ohi. Haikeiden jäähyväisten jälkeen köydet irtosivat heti puolen päivän jälkeen. Koska kippari oli ilmoittanut aikaisemmin että moottorin käyttötunnit ovat täynnä tämän kesän osalta, emme pysähtyneet tankille. Ja septihän oli tyhjennetty Kaskisissa, eli mitään akuuttia huoltotarvetta ei ollut.

Valitsiime hieman maisemallisemman reitin ulosa Vaasasta kuin saapuessamme, ja kapealla väylällä tuuli oli kuitenkin niin vastainen että purjeet nousivat vasta kun pääsimme syväväylälle. Ei haittaa, sillä nyt purjehdimme, suuntana Rönnskär parinkymmen mailin päässä. Tuuliennuste lupaili että siitä olisi parempi suunnata Merenkurkun yli kuin pohjoisempi vaihtoehto Valassaaret.

Lipuessamme ulos Wasa Segelföreningeningen satamasta kippari muisteli lapsena opitun laulun ensimmäistä, ja erityiseti kertosäkeistöä:

En sjöman älskar havets våg, ja vågornas brus.
När stormen skakar mast och tåg, hör stormarnas sus! 
||: Farväl, farväl förtjusande mö! Vi komma väl snart igen. :||