Docksta

Ulvöstä lähdimme matkalle ja päätimme poiketa Dockstassa. Kippari ei ollut koskaan kuullutkaan paikasta, mutta kapteenska oli sen löytänyt netistä, mistäs muualtakaan. Tuuli ei suosinut suoraa reittiä, joten kryssimme myös seuraavan kohteemme, Mjältön suuaukon ohi.

Kapealta ja rauhalliselta näytti. Kryssimme ja kryssimme, ihan mukavassa täysin suuntamme vastaisessa tuulessa. Onneksi matka ei ollut pitkä, mutta sehän melkein tuplaantui. Dockstaan saapuessamme kapu ei ollut vaikuttunut. E4 valtatie humisi jo kaukaa ja satama oli sijoittunut n. 50 m päähän siitä.  Vielä suurempi yllätys oli se, että kun lähestyimme laituria, sinne ilmestyi viittoileva pariskunta.

Englantia huutaen kertoivat, että saimme valita kahdesta paikasta. Kapu oli hieman näreissään, sillä hän oli ajatellut, että voi peruuttaa y-puomien väliin. Ja silloin tarvitaan hieman leveämpi paikka, mutta pariskunta tarjosi hädin tuskin veneen levyistä paikkaa. No, portaat olivat paikoilla, joten keula edellä mentiin. Pariskunta olikin Italialaisia, joista Tommaso oli innokas purjehtija. Sataman pitäminen on intohimo, varsinainen leipä tulee markkinointiyrityksestä, joka toimii Milanossa ja Ruotsissa. Siinähän kipparillakin riitti juttuseuraa.

Sisäänkirjaantuminen oli perusteellista, kaikki paikat käytiin läpi ja opastettiin kunnolla. Sen lisäksi käteen lyötiin karttaa ja prosyyriä sekä kerrottiin nähtävyyksistä ja kaupan sijainti. Erittäin ystävällistä ja erinomaista palvelua! Dockstan vierasvenesatama on hieman syrjäinen ja ollut heikossa hapessa.

Pariskunta on remontoinut paikkoja, jotka olivat erittäin siistit ja toimivat, vaikka vanhasta onkin vaikea tehdä uutta. Tuliterät Indecitin pesukoneet ja kuivurit löytyivät hienon tiskialtaan jatkona. Ne olivatkin perua tuotelanseerauksesta, joka oli hoidettu paikanpäällä. Ainakaan tämä kippari ei kaipaa muuta kuin siistit pesutilat turvallisen laiturin jatkeeksi. Täällä on myös erittäin ystävällinen ja auttavainen ja intohimoinen palvelu. Suosittelen poikkeamaan.

Seuraavana aamuna lähdimme sitten paikallista nähtävyyttä tarkastelemaan. Hiihtohissillä ylös vuorelle ja “vain” 300 m kapuamista melkein suoraan alas, sitten 100 m ylös ryöväreiden luolalle, takas alas ja koko 300 m ylös vuorenrinnettä. Päästyämme huipulle, puuskuttelimme hikisinä ja nautimme aivan tuoreet voikkarit.

IMG_0870

DSC_4247

DSC_4253

DSC_4250

DSC_4258

DSC_4261

Skulebergetin luolan sijainti alas-ylös, lyhyt matka
Skulebergetin luolan sijainti alas-ylös, lyhyt matka
Rantaviiva on joskus ollut hieman eri paikassa aikaisemmin.
Rantaviiva on joskus ollut hieman eri paikassa aikaisemmin.

Eikä päivän kuntoilu loppunut siihen. Kävelimme takaisin veneelle järven ympäri ja kipaisimme kaupassa hakemassa hieman lisää tuoretarvikkeita, mm. vaaleata ohutleipää, eli eräänlaista näkkäriä. Iltapäivällä jatkoimme matkaa Mjältöön saarelle.

Leave a comment

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s