Inhoan auton hankkimista. Autoa ei voi turhakkeeksi kutsua, minulle se on välttämätön paha ja kilometrejä tulee mielestäni enemmän kuin riittävästi. Kuluneen neljän vuoden aikana, minulla on ollut helppohoitoinen yksityisleasingauto mutta sopimus umpeutuu ja pakkohan sitä oli lähteä autokauppoihin kiertämään.

Tällä kertaa minulla ei ollut ihan selviä säveleitä mitä haluan ja mitä tarvitsen. Taloudesta löytyy jo miehistönkuljetusvaunu eli en mitään kovin isoa tarvinnut joten mahdollisimman halpa ajopeli jossa jaksaa istua vähintään 35 työpäivän verran vuositasolla. Sen lisäksi arvostan pieniä huoltokustannuksia sekä polttoaineen kulutusta. Vaatimuksena vakionopeuden säädin ja toivomuksena automaattivaihde. En siis kaipaa metalli- tai helmiäisvärejä, peruutustutkaa tai navigointilaitteita. Ja 20 TEUR on aivan liikaa autoon. Veneeseen laitettuna, ei mikään ongelma.

Liikkeestä, josta aikanaan hankin nykyisen auton, ei olla oltu yhteydessä kertaakaan hankinnan jälkeen. Ei vaikka olen säännöllisesti huollattanut koslaa siellä, ja joskus jopa sanonut asiasta huollossa. Kävin myynnin puolella edellisen huollon yhteydessä, ja sain sentään käyntikortin ja pyynnön olla yhteydessä kun olen asioita miettinyt. Ei kartoitettu tarpeita tai kysytty mitään muutakaan, ei edes nimeä vaikka kerroin mikä sopimus oli ja että se on juuri umpeutumassa. Tämä ei todellakaan rohkaissut innotonta autonostajaa.

Varustettuna valmiiksi kielteisellä asenteella lähdin reilu viikko sitten tuskalliselle kierrokselle kauppoihin. Kierros alkoi aika odotetusti. Ensimmäisestä liikkeestä poistuin kun myyjä ei edes tullut päivää sanomaan vaikka kymmenen minuuttia aikaakin annoin. Toisessa liikkeesä ei tarpeiden kartoitusta, vain mallien esittelyä ja lisävarusteluetteloita. Ja tietysti avaimet käteen koeajoa varten. Seuraavassa liikkeessä oli jo ystävällisempi kaveri. Iski avaimet kouraan ja sanoi että “keskustellaan ajon jälkeen.” Ihan kiva vempele, 140 hv pellin alla ja todella pieni kulutus, mutta vaikka oli neljä ovea, en itse haluaisi takapenkillä istua. Masentuneena lähdin kotiin.

Koska itselläni alkoi jo olla kiire, pakko oli jatkaa etsintää. Taas yhden koeajon jälkeen, päätin mennä vielä yhteen liikkeeseen juuri ennen sulkemisaikaa. Mitä vielä. Hädin tuskin ehdimme kauppaan, kun myyjä oli tervehtimässä puolisoa joka ohjasi eteenpäin. Tiukka katse silmiin, kunnollinen kädenpuristus ja esittäytyminen. Jo tässä vaiheessa olin vaikuttunut, mutta seuraava vaihe pisti pääni aivan pyörälle. Kaveri ryhtyi kysymään kaikenlaisia asioita tarpeista, harrastuksista, perheestä ja mielikuvista mitä tarvitsen. Sitten kehtasi vielä kyseenalaistaa omia valintojani ilmoittamiini tarpeisiin vedoten ja suositteli huomattavasti ajattelemaani kalliimpa menopeliä. Kun tarjouksen tekeminenkin hoitui käden käänteesä (asia joka ei ihan joka paikasta ole vieläkään tullut) olin jo ihan ymmällä. Lähdin kotiin tekemään excel harjoituksia.

Vaikka miten väänsin, myyjän perustelut olivat myös suoraan taloudellisesti perusteltavissa. En tietenkään heti halunnut hyväksyä tätä ja päätin käydä vielä yhdessä merkkiliikkeessä. Hämmästykseni oli vähintään yhtä suuri, kun samakaltainen tarpeiden kartoitus ja huomioiminen osui taas kohdalleni. Koeajon jälkeen tarjousta sitten väännettiin kohdalle ja lähdin kotiin asiaa miettimään. Viimeinen tarjous oli kuitenkin liian suuri, ja päädyin ensimmäisen tarpeiden kartoittajan ehdotukseen. Mitä kaupan saanut myyjä sitten teki? jottei elämä menisi liian risaiseksi, hän tuli kaikkien papereiden kanssa työpaikalleni ja saimme kaupan tämän vaiheen hoidettua hyvin kitkattomasti. Hävinnyt osapuoli oli kuitenkin niin mukava, etten perjantaina päätöksenteon jälkeen hennonnut heti soittaa kertoakseni päätöksestä. Mitä vielä, hän soitti heti maanantaina kyselläkseen kuulumisia. Totesimme tilanteen, ja olen varma että vajaan kolmen vuoden päästä hän rupeaa soittelemaan ja katsomme silloin mikä markkinoiden tilanne on.

Miksi tällainen vuodatus? Arvostan kovasti hyvää palvelua, ja olen taipuvainen ostamaan kun sellaista kohtaan. Tällä kertaa kohdalleni osui mielestäni kaksi hyvää myyjää. Kummallakin hieman eri tyyli, mutta huomioivat tarpeeni ja kun toinen vielä kyseenalaisti oikealla tavalla pinttyneitä mielipiteitäni, oli pakko taipua. Nyt olen valinnut uuden kulkupelin arvostamieni asioiden perusteella: hyvä palvelu ja korotettu ympäristöystävällisyys.