Arvoista

Olen kuluneiden viikkojen aikana miettinyt arvoja enemmän kuin normaalisti. Juuri tällä hetkellä halu palata perusasioihin tuntuu erityisen voimakkaalta. Se voi olla ilmentymä oman pakanallisen hengellisyyden lisääntymisestä pääsiäisen lähestyessä tai merkki siitä, että oma toimintani ja kokemukset ovat ristiriidassa arvomaailmani kanssa.

Yhteiskuntamme kehittyy, ja aina kehitys ei välttämättä ole kaikkein positiivisin tai meitä miellyttävä. Jokainen sukupolvi sanoo ettei seuraavasta ole yhtään mihinkään ja että tavat rapautuvat. Tältä se kehitys joskus tuntuu, se repii ja raastaa ja tunne siitä, ettei aina pysy perässä kasvaa jokaisen elinvuoden mukana. Muutos on kuitenkin pysyvää, vaikka välillä onkin havaittavissa jonkin ennen koetun syklin paluu.

Mitä ne arvot sitten ovat?
Vastaamalla yhteen yksinkertaiseen kysymykseen: Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä, voit tunnistaa arvojasi. Arvojen pohdintaa voi helpottaa, kun miettii jotain valintatilannetta elämässä. Miten arvot näkyivät valinnoissasi tai toiminnoissasi? Mitä muita arvoja olisit halunnut tilanteessa ilmentää, mutta et jostain syystä voinut? Mitä nämä kaikki arvot kertovat sinusta? Tällaisen pohdinnan kautta jokaiselle meille muodostuu jokin määrä adjektiiveja jotka kuvailevat arvojamme, ja näillä on jokin järjestys. Jokaisella meistä on näille arvoille oma järjestyksemme.

Arvot voidaan erotettaa asenteista ja mielipiteistä. Mielipiteet liittyvät konkreettisiin asioihin ja muuttuvat nopeimmin. Asenteet liittyvät yleisempiin asioihin ja muuttuvat mielipiteitä hitaammin. Arvot puolestaan ovat abstrakteimpia ja hitaimmin muuttuvia. Arvot ohjaavat toimintaamme ja valintojamme, ne ovat suhteellisen pysyviä myös vaikeissa valintatilanteissa. Kannattaa muistaa, että se mitä arvostat, motivoi.

Arvoja voi erotella eri tavoin. Ne voidaan esimerkiksi jakaa itseisarvoihin ja välinearvoihin niiden tavoitteiden mukaan. Itseisarvoja ovat esimerkiksi hyvä elämä, terveys, tasa-arvo ja hyvä ihmissuhde. Välinearvot ovat tavoitteita ja välineitä, jotka palvelevat itseisarvojen toteuttamista, kuten tehokkuus, organisaatio tai raha.

Kari E. Turunen (1992) ryhmittelee arvot neljään luokkaan.
1. Varsinaisia arvoja on vain kolme, eli totuus, kauneus ja hyvyys. Näitä voidaan tavoitella, mutta ei pysyvästi saavuttaa.
2. Ihanteita on lukematon joukko:rehellisyys, oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, vastuullisuus, ystävällisyys, tasa-arvo jne.
3. Arvostuksia on vielä enemmän kuin ihanteita: tavarat, omaisuus, ulkonäkö, terveys, matkat, kunnia, taide, ystävyys jne. Arvostuksilla on yleensä selvä kohde, joka on konkreettinen (auto) tai abstrakti (tiede).
4. Inhimillisesti arvokkaita kokemuksia ei voi luontevasti sijoittaa aikaisempiin luokkiin: oivallukset, taiteelliset elämykset, ystävyyden tai luonnon antama kokemus jne.

Miten toimia?
Usein puhumme siitä kuinka meidän tulisi toimia arvojen mukaisesti. Arvojen mukainen toiminta tosin on useimmiten vaikea määritellä. Yritykset määrittelevät usein arvonsa, ja hyvin usein määrittelevät myös jonkin verran adjektiiveja tai lauseita joilla yritetään kuvata mitä arvoihin valitulla sanalla halutaan ymmärtää. Nämä kuvaukset harvemmin kuitenkaan ilmentävät mitään konkreettista temistä, eli miten toimimalla saavutamme tai toteutamme arvojamme. Monella yrityksellä löytyy jokin ihmiseen liittyävä arvo. Sanavalinnat ihmisläheisyys, ihmiset ratkaisevat tai ihmisten arvostaminen toistuvat usean yrityksen arvoissa. Näitä selitetään esimerkiksi aidolla välittämisellä, ihmisen tärkeimmyydellä tai työntekijöiden arvostamisella.

Mitä nämä asiat oikeasti konkreettisesti sitten tarkoittavat? Miten arvojen mukainen toiminta ilmenee jokapäiväisessä kanssakäymisessä ja eri kohtaamisissa? Mielestäni arvostaminen tulee usein tekojen kautta, ja ne voivat olla vaikka kuinka pieniä. Tule paikalle sovittuun tapaamiseen, sovittuna aikana. Keskity siihen, tai niihin henkilöihin joita tapaat, älä kännykääsi tai papereihisi. Kuuntele, tee tarkentavia kysymyksiä ja osoita että olet läsnä ja haluat ymmärtää toisen näkökulmaa. Näillä pieniltäkin tuntuvilla teoilla osoitat että haluat toimia arvojen mukaisesti.

Mistä sitten tiedämme onko jokin arvo hyvä? Miten määrittelemme etteivät henkilökohtaiset arvomme ja yrityksen arvot sovi yhteen? Alussa sanoin että tarvitsee vastata vain yhteen yksinkertaiseen kysymykseen, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä. Todennäköisesti yhtiön arvot löytyvät omalta arvolistaltasi, ehkä ei niin korkealla järjestyksessä mutta kuitenkin. Jos näin ei kuitenkaan ole, sinun on syytä miettiä asioita tarkasti.

Kun voit työskennellä omien arvojesi mukaisesti, viihtyvyytesi työympäristössä lisääntyy ja voit toteuttaa itseäsi paremmin. On todettu, että ihminen, joka tekee omakohtaisesti mielekkääksi ja arvokkaaksi kokemaansa työtä, menestyy siinä paremmin, kuin sellainen, jolle työnteko tarjoaa ”vain” välinearvon, esim. palkan. Välinearvon turvin tällainen ihminen voi toteuttaa itseään työn ulkopuolella, mutta ei työssään. Siksi sinun kannattaa olla selvillä paitsi omista arvoistasi, myös sinua kiinnostavien yritysten ja organisaatioiden arvoista.

Löytyykö sitten jotain perusarvoja joihin kaikki samaistumme, iästä, koulutuksesta ja uskonnollisesta suuntaumisesta huolimatta? Uskon että muutama tällainen perusarvo löytyy. Toisin kuin äsken mainitsemani Kari Turunen, nostan itse oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden perusarvoiksi enkä pelkäksi ihanteiksi, sillä kokemukseni mukaan myös nämä ovat sellaisia asioita joida voidaan tavoitella, mutta ei välttämättä pysyvästi saavuttaa.

Tässä kohtaa palaan Aristoteleen viisauksiin parin vuosituhannen taakaa.
Aristoteles määritteli ihmisenä olemisen tarkoituksen kirjoituksissaan. Kiteytettynä hänen johtopäätöksensä on, että hyvän ihmisen tulee toimia järjen mukaan ja järkevästi. Kaikki tekeminen tulee suorittaa hyvin ja jalosti ja siitä johdettuna inhimillinen hyvä, on sielun toiminta parhaimman ja täydellisimmän hyveen mukaan.

Koska sinä olet viimeeksi pysähtynyt miettimään omia arvojasi ja omaa toimintaasi suhteessa niihin? Joudumme kaikki elämään itsemme kanssa, joskus se on helpompaa, joskus vaikeampaa. Kuitenkin, jos toimimme oman arvopohjamme ja arvojemme mukaisesti, meille ei synny ristiriitoja tekojemme ja arvojemme välillä. Silloin on huomatavasti mukavampi olla onnellinen.

Leave a comment

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s