Matkamme on edennyt mukavasti. Seglingestä pääsimme aivan loistavassa, hieman viileässä, tuulessa vajaan kymmenen mailia lännenpänä sijaitsevan Bergön kylkeen. Siinä tietysti lännen puoleinen tuuli jäi saaren varjoon ja homma meni aivan lillumiseksi.miehistökin oli päässyt kannelle meriaamiaisen jälkeen ja olivat kovasti pahoillaan pilvettömältä taivaalta paistavan auringon takia.

Sitkeästi kamppailimme upean vanhan puisen saaristoristelijän kanssa siitä, kumpi liikkuu paremmin kevyessä tuulessa. Paremman kurssivalinnan ja purjeiden nysväyksen takia pidimme pintamme, kunnes he antoivat periksi. Todella tiukassa kryssissä olemattomassa tuulessa puuveneen kippari laittoi moottorin käyntiin. Itse odotimme vielä muutamaa pientä tuulenpuuska, mutta annoimme myös periksi kymmenen minuuttia myöhemmin.

Siinä lilluessamme Bergön Gumskobbenin kohdalla ehdimme myös seurailemaan taivasta ja rantoja. Uskomme kovasti että näimme merikotka-, tai edes jonkun kotka-, pariskunnan taivaalla liitelemässä. Kapteenska meinasi jo hermostua että kippari lataa kameran täyteen kuvia mustasta pisteestä taivaalla. Tässä kuitenkin pari lopputulosta.

Pienin gasti vetää taas päikkäreitä. Taustalla kohta kisaan tuleva puuvene.

Katsotaan saisimmeko purjeet hetken päästä taas ylös kun olemme kiertäneet Lumparlandin länsipuolelle. Siitä ei ole enää kuin kymmenisen mailia päivän kohteeseen, Kastelholm. Tiedossa on pari päivää kulttuuri ja historiapläjäystä ja ehkä hieman makunautintoja. Suihkuunkin pääsemme.