Kippari sai köydet irti Skagenin laiturista 7.39 ja siirtyi pentteriin tiskihommiin. Nuoret gastit vetelivät tietysti sikeitä vielä tässä vaiheessa ja kapteenska huristeli Houtskarista ränniä pitkin täysvastaisessa ulos. 

Tuuli kuitenkin näytti lupaavalta, ja kun kipparin tiskivuoro oli ohi, purjeet saatiin nostettua. Kelpo kryssimistä yli laivaväylän. Kippari zoomaili kello jatkuvasti ja pyysi kapteenskaa tarkistamaa iPadiltä missä kelluvat kerrostalot menevät. Yksinkertaisen pääsälaskun kautta saatiin arvio missä vaiheessa on syytä olla pois alta. Kipparin laskelmat pitivät paikkansa ja olimme oikea aikaisesti pois tieltä. Silja Galaxyn peräaallot tosin ovat tämän välin parhaimmat, muilta tulee varsinaisia hyökyaaltoja. Amorella tuli kellontarkasti aikataulussaan perästä.

Tänään saimme pitkästä aikaa muistutuksen siitä, miten tärkeätä on aina sulkea kaikki kaapit kunnolla. Oliskohan nuoriso-osasto illalla kaivannut jotakin, mutta kipparikaan ei tarkistanut tiskatessaan tilannetta. Joka tapauksessa pienen puuskan aikana kallistuimme n. 30 astetta ja kaapin ovi aukesi tavaroiden painosta. Riisi-, makarooni- ja myslipurkit pöllähtivät ulos. Onneksi vain myslit levisivät turkille (eli lattialle). Sehän oli ylen iloinen asia ja kippari ihmetteli kapteenskan epätavallista voimasanojen käyttöä.

Perille Nauvoon saavuimme ihanan leppoisasti. Köydet olivat kiinni klo 13 ja gastit olivat jo pakanneet tvaransa valmiiksi. Ei muuta kuin pata lämpiämään nopeata lounasta varten. Saattelimme iloisen oloiset nuorukaiset bussille matkalle Turkuun. Siellä varmaan hyvästellään kaihoisasti, kun kumpikin jatkaa matkaa omaan kotiinsa.

Mitään valittamista matkasta ei ainakaan heti tullut, ja kippari lupasikin seuraavalle kerralle lisää saaristokulttuuriin esittelyä.