Huoltoon

Rosindan yhdestoista kausi on alkamassa. Kun mitään suurempia huoltoja ei ole vuosittain tehty, tai edes tarvinnut tehdä, se alkaa pikkuhiljaa näkyä.

Kippari on jo muutama vuosi sitten ryhtynyt ennakoimaan erilaisia suurempia huollon tarpeita. Kymmenen vuoden jatkuvan päällemaalamisen tuloksena, pohjamaalit hilseilevät paikoitellen. Olisi siis erittäin mukava vetää pohja puhtaksi, laittaa par kerrosta uutta primeria ja saada uusi myrkkymaali pohjaan. Kevenisi muutaman kilon prosessin aikana, mutta tärkeämpää olisi tarkastaa että pohja on vielä kuiva. Aika iso urakka jonka mielellään antaisi ammattilaiselle.

S-vetolaitteen tiivistekumi tulisi Volvo-Pentan ohjeiden mukaan vaihtaa seitsemän vuoden välein. Suomen olosuhteissa kuluminen ja haurastuminen ei ole ihan niin nopeaa, ja se näyttää aika hyvältä. Harvemmin on kuultu että kyseistä kohdasta pettää, mutta jos niin tekee, vettä tulee sisään ihan oikeasti. Laituriparlamentissa on hieman erilaisia näkemyksiä vakuutusyhtiöiden kannasta asiaan, eli pitänee tarkistaa. Samalla kun vene on telakalla, tämäkin olisi hyvä tehdä, sillä se vaatii moottorin irroittamista.

Kun moottori kerran on irti, siihen olisi helppo tehdä kunnon huolto. Lauhdittimen putsaus, venttiilien säätö jne. Kai kymmenen vuoden välein näinkin laadukas kone on syytä tarkastaa. Maalikin vähän lohkeilee, niin eikös se pintameikkikin voida laittaa samalla?

Eihän nuo nyt kummoselta kuulosta. Vaatii työtunteja ja vähän erikoistyökaluja ja osaamista, eli kippri ei taida itse lähteä huhkiman. Ammattimiesten tekemänä hintaa alkaakin jo tulla. Tämähän on aika normaalia kaikkien käytettyjen menopelien kohdalla. Eikä arvo parane, mutta kunto säilyy turvallisena.

Mehän lähdimme huoltokierrokselle pari vuotta sitten. Silloin uusittiin keulapurje, eli genua. Viime syksynä tilasimme genaakkerin, ja vielä olisi isopurje vaihdettava. Ja kun kaikki muu yllä oleva tehdään, voimme jatkaa mukavasti taas kymmenisen vuotta.

Tonni on veneilijän raha, oli se sitten markka tai euro. Yllä olevaan listaan niitä saakin laittaa jonoon jonkin verran. Onneksi tulee myös yllätyksiä. Kippari on katsellut peräsintä sillä silmällä jo muutaman kevään ja olihan se olohuoneessa kuivamassa muutama talvi sitten. Silloin annettin kosmeettista pakkelointia, joka ei ehkä ihan riittänyt. 

Tämän kevään aikana peräsintä onkin sitten syynäilty tarkemmin. Vettähän siellä on, ja se tunnetusti ei ole hyvä asia pakkasella. Koska vielä ikävämpää olisi jos lasikuitu laminoiti irtoaisi kokonaan teräsakselista, soitti kippari palmusunnuntain jälkeen heti ympäri telakoita. Ja Hopeasalmen telakalta luvattiin suorittaa työ ennen vesillelaskua. Maanatai iltana peräsin irroitettiin, ja tiistai aamulla se vietiin huoltoon. Sisuksiin menevä vaahto tulee olemaan hiukka parempaa kuin alkuperäinen, eli ei ime vettä itseensä.

Itkevä peräsin

Siihen uppoaa tämän kevään toimintatonnit. Muita korjauksia ei sitten tehdäkkään, vaan odotellaan pohjan huollon tarjousta. Hieman kun lämpenisi, voisi edes pestä ja vahata kylkiä.

Leave a comment

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s