Mellanfjärdenistä lähdimme matkaan kohti Agön saarta. Alkumatkasta saimme kevyessä tullessa jopa harjoitella genaakkerin käyttöä. Puolessa välissä matkaa tuuli kuitenkin kuoli, ja jonon ensimmäisenä laskimme purjeet.

Matka jatkui moottorilla, ja jossain vaiheessa kapteenska innostui kovasti ja huusi kapua tuomaan kameraa. Hylje kyllä ehti hävitä siinä huudossa pinnan alle. Onhan noita hylkeitä nähty, mutta rannalle saapuessamme kapteenska pomppi kuin pikku kakara innosta. Hän oli nähnyt seitsemän hyljettä lyhyellä matkalla.

Agö oli mitä ihanin paikka. Rauhallista ja paljon luontopolkuja. Ihanasti oli myöskin lämpöä ja lähdimme pienelle lenkille Agöhamniin parin kilometrin päähän. Pinei kalastajakylähän sieltä löytyi, pienellä erikoisuudella. Kylän kummallakin laidalla oli huussirivistö, yksi jokaista savua kohden sekä yksi vierasvessa. Aika fiksu ratkaisu tiiviissä kallioisessa maisemassa. Saunakin oli kylän yhteinen.

Takaisin venelle kävellessämme jäimme hetkeksi ihailemaan joutsenpariskunnan välien selvittelyä. Naaras mökötti kaislikossa ja katseli murhaavasti toista joka yritti sovinnollisesti uida lähemmäksi. Uros poistui kuitenkin katseiden haavoittamana kauemmaksia huilimaan, ja jonkun ajan kuluttua emäntä lähti kaulaansa heilutellen palamaan kaimansa luoksi. Vihdoinkin asettuivat molemmat vierekkäinen kellumaan lepoasentoon, päät siipien suojassa.

Kun palasimme veneelle, olikin uuden uroteon aika. Kapun teki mieli pizzaa ja sitähän piti kokeilla Cobb grillillä. Ja mahtavasti onnistuikin. Tätä tehdään jatkossa lisää.

Kylläisenä painuimme nukkumaan seuraava päivää varten.