Lähtiessämme Mjältöstä, kipparin sydän oli raskas. Tuulta ei ollut kuin nimeksi. Onneksi se virisi ennusteen mukaisesti, mutta vastaisempana kuin olisi toivottu. Muutama tunti kuitenkin jouduttiin moottorilla menemään.

Kapu oli suunnitellut Hemsön saarella poikkeamista. Yhdestä esitteestä löytyi merkintä vierasvenesatamasta aivan Ruotsalaisten kylmän sodan linnoitusten läheisyydestä. Pääsimme Prästöhamneniin ihan purjeilla, mutta kunnollista laituria ei löytynyt. Kapu halusi kysellä ranta-aitan edessä näkyviltä nuorilta olisko jotain, kapteenskan epäilyistä huolimatta. Saapuessamme aitan eteen, nuoriso oli jo hävinnyt. Siinä vaiheessa piti laittaa kaasua jo kovemmalla ja suunnata viimeiset kymmenen mailia Lustigholmenille. Koirilla oli jo pitkä päivä takana.

Saapuessamme satamaan, siellähän oli väkeä jonkin verran. Saimme kuitenkin nopeasti poijun ja koirat maihin. Ihana ilta-aurinko hiveli, ja kapu päätti ottaa grillin esille ja wokkailla hieman iltapalaa.

Vieressämme oli lystikäs seurue, poika ja isä 36-jalkaisessa veneessään sekä heidän ystävänsä n 26 jalkaisessa kipossa. Grillaaminen sujui hauskasti heidän seurassa ja kapu palasi pariksi tunniksi vielä “tiskaamaan” grilliä. Kitara oli esillä, ja Sven veteli mahtavia balladeja ja blues-biisejä. Yksin liikkeellä olleella Tomaksella mahtoi seuraavan päivän olla hieman väsy, sillä kuten ystävänsä Sven sanoi, hänellä menee kaksi litraa merimailia kohden menovettä. Ja Tomas oli saanut kryssiä, joten menovettä kyllä kului.

Pätkä ruotsalaista laulua

Ihana ilta, ihanassa saaressa.