Ihana lämmin päivä. Tai siis hellettähän se oli. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, aurinko lämmitti yli 30 asteella, mutta onneksi oli myös aika reipasta tuulta.

Edellisenä päivänä olimme ihmetelleet onko Ruotsin rannikolla muuta kun tehtaita. Savuttavia piippuja kun näkyi jatkuvasti päivän aikan.Öregrundia lähestyttäessä näkyi Forsmark, mutta kapu ei ihan muistanut mitä siellä oli. No ydinvoimala, tietysti.

Sillä välin kun kippari istui aamupäivän turistitoimiston viileässä ihanuudessa blogia päivittämässä, kapteenska ja koiruudet viettivät aikaa lukemalla ja löhöilemällä veneessä. Olimme vihdoinkin saaneet taas istuinkaukalon teltan pystytettyä, ja se antoi mukavan varjon jossa nauttia raikkaasta tuulesta lämpimänä päivänä. Kapteenskalla taisi olla jo kymmenes kirja meneillään.

Kapun palatessa työmatkaltaan koirat käytettiin nopeasti ulkona jonka jälkeen saivat jäädä rauhassa nauttimaan venee viileydestä kaksistaan.  Kaksijalkaiset lähtivät turistikierrokselle kahdestaan.

Edellisellä kerralla emme ehtineet Öregrundia oikein katsella, mutta nyt kävelimme hieman pidemmän lenkin. Koska oli niin lämmin, emme varsinaista lounasta kaivanneet mutta edellisenä iltana olimme nähneet mukavlta näyttävän pienen kahvilan. Poikkesimme siellä ajatuksena ottaa kuppi juotavaa ja pieni suupala.

Onneksi meidät vietiin talon buffet pöydän ääreen, sillä se notkui pieniä suolaisia ja makeita herkkuja. Päätös ottaa koko buffa syntyi nanosekunnissa, ja vietimme ihanan rauhallisen tuokion syödessä ja katsellessa henkilökunnan puuhastelua ulkosalla.

Ennen kahvilaa, kapu oli tietysti halunut poiketa paikalliseen väri & rautakauppaan, jossa oli sekä veneily että kalastustarvikkeita. Oikeanlaista sakkelia ei löytynyt rikkoutuneen tilalle, mutta käteen tarttui muutama jigi, yksi uistin sekä pilkki-onki. Kalastutarvikkeethan olivat jääneet kotiin. Kapu ei kalastuksesta mitäänymmärrä, mutta aina välillä innokkaasti kokoeilee. Kapteenskallakin on muistoja pimeässä tehdystä onkireissusta kun kapu sai aivan valtavan särjen. Jonka heitti takaisin mereen.

Kolmen viikon reissun jälkeen, veneen pieni viinivarastokin oli vihdoin tyhjentynyt. Poikkesimme siis paikallisessa tarvikeliikkeessä jonka jälkeen ruokakauppa tyhjennettiin. Yhteensä meni melkein kolme tonnia, mutta sehän on vain Aku Ankka-rahaa, joten ei se loppulasku päätä huimannut.

Illan tullen, vastapäisellä niemellä alkoi konsertti josta saimme nauttia aivan ilmaiseksi eikä korviinkaan sattunut. Toiset ne istuivat lavan edessä lippu kädessä. Kun konsertti oli loppunut, laiturin lähellä olevan ravintolan trubaduurikin aloitti oman settinsä. Aivan ihanaa.

Pikku ystävämmekin pääsivät ulos illan viileyteen. Kävelyreisuulla huomasimme perjantai illan huuman, sillä kaikki ravintolat olivat täynnä ja melkein jokaisessa oli oma trubaduurinsa. Itse emme sortuneet harhapoluille vaan palasimme veneeseen ja vetäydyimme yöpuulle valmisteltuamme aamun lähtöä.