Lähdimme Seglingestä kohtuu aikaisin, heti seitsemän jälkeen. Tuulta ei ollut nimeksikään, ja sekin oikeastaan väärästä suunnasta. Kun olimme kiertäneet Kumlingen ja päässeeg Lappoon väylälle saimme vihdoinkin purjeet ylös. Alussa matka taittui jopa mukavasti, mutta kun käännyimme Lappon ohi suorastaan kelluimme.

Tuulen suunta ei tuntunut luvatulta ja saimme tehdä muutaman vendan jotta pääsimme lyhyen hyppäyksen Kihdin yli. Kevyessä tuulessa livuimme ihanssa saaristossa. Emme joutuneet kuitenkaan aivan tajuttomasti vendailemaan, ja rantauduimme Iniön Norrbyn satamaan kolmen paikkeilla iltapäivällä.

Satamaa on kunnostettu v. 2013 ja kaikki paikat ovat aivan uusia. Laiturin päässä on upea huoltorakennus joss saunat, suihkut ja muutama vessa. Heti sen takan on ihana Saaristolaistori. Kaikki tietysti EU-rahan osarahoituksella. Vero-eurot ja EU-maksut ihansssa käytössä.

Laiturilla meitä vastassa oli ystävällinen ja auttava nuori mies, ikävä kyllä hän olisi voinut ottaa vastaan satamamaksun vain tasarahana. Hän opasti meidät kauppaan suorittamaan maksua. No, eihän meillä ollut muuta kuin aikaa, ja kaupasta koirat saisivat kesän ensimmäiset jäätelöt. Kippari meni siis sisään hoitamaan muodollisuudet.

Harvoin kaupan kassalla kapulle tulee niin paha mieliö kuin Iniö Lanthandelissa tuli. Kippari käytti ruotsia joka ehkä oli virhe kapteenskan seuraavan aamun kokemusten perusteella. Ystävällinen tervehdys ja ilmoitus satamamaksusn maksuhalusta kohdattiin yrmeällä ilmeellä ja sanattomuudella. Ainoastaan loppusumma kerrottiin. Kipparin ojentaessa maksukorttia, ei kysyttyä edes tavanomaista “pankki vai visa”- kysymystä. Tyrkättiin maksupääte vain käteen debot-esivalinnalla. Eikä siinä vielä kaikki. Jätskit, veneeseen kiinnitettävä lappu maksusta sekä kuitti jonka takapuolelle oli kirjoitettu palvelutalonsisäänpääsykoodi oli vain työnetty sinne kaupan hihnan mukaan ilman mitään selityksiä tai tervetuloa toivotuksia. Näin hapanta kassaa ei tapaa edes Prismassa joulu, pääsisäis- tai muuna kohtuullisen ruuhkaisena aattopäivänä. Enkä usko että Iniön kaupass niin paljon asiakkaita käy että jono on ihan stressaava jatkuvasti. Seuraavana päivänä kapu jäikin tiskaamaan välttääkseen kaupassa käynnin.

Sadetta riitti illalla ainakin sen ennusteen mukaisen kahden pisaran edestä. Sadetutkaa tarkkailemalla yritimme ennustaa sen pienen tauon jona koirien iltalenkin voisi heittää. Ihan emme kerenneet kuivana takaisin venelle. Menihän se ilta ihan mukavasti veneessäkin kökkien. Tosin, olimme aivan laiturin päässä täydessä satamassa, emmekä jaksaneet vetää sähköä viidenkymmen metrin päähän. Lähempänä olevat tolpat kun olivat kaikki tietysti jo täynnä johtoja. No, eihän siinä ollut mitään pahaa, kaikkia sähköisiä laitteita ei vain viitsinyt käyttää..

Iniö on aivan ihan ja idyllinen paikka. Uusittu satama on upea ja kaikki palvelut lähellä. Hapan akka ottamassa vastaan rahaa tosin synkensi kipparin asennetta huomattavasti. Kertoessaan kokemuksetsaan kapteenskalle, tämä kertoi että Agneta on kyllä ihan netissä tunnettu yrmeydestään. Ei auta, kapu kyllä mieluummin välttää tätä satamaa hetken.