Kapteenska löysi takaisin veneeseen puoli kahdentoista paikkeilla. Hän oli hieman ärtyisä, kun Uspenskissa oli ollut jokin konfirmaation tyyppinen juhlallisuus meneillään, eikä hän päässytkään tarkastelemaan kirkkoa kunnolla. Kantaumuksiakin oli aivan riittävästi. Perunaa, herneitä, mansikooita ja kirsikoita kilokaupalla.

Lastasimme tavararat veneeseen, tyhjensimme septin ja täytimme vesitankin. Sitten alkoikin matka kohti Killingholmia. Kun saimme purjeet ylös Santahaminan ulkopuolella, kapteenska aloitti mukavan myötätuulipurjehduksen välillä ihan 8 metriä sekunnissa puhaltavassa tuulessa. Mukavampi näin, kuin kryssiminen. Kippari painui punkkaan ja nukahti nopeasti. Ja heräsi vasta kun olimme meilkein perillä.

Rantauduimme mukavasti myöhään iltapäivällä ja saimme pystytettyä takateltan ennen kuin sade alkoi. Grillaukset suoritettiin mukavasti mökin katon suojassa ja saimme nautittua “risteilyn” viimeisen illan herkullisen aterian sateen ropistessa kattoon. Kippari nukahti aika vikkelästi tämän jälkeen, ja saikin vedettyä kahdentoista tunnin unet vaikeuksitta.