Hyvät bileet

Tuulihan oli varsin mukava koko aamupäivän, eikä meidän tarvinnut kryssiä kovinkaan pahasti. Mustan Hevosen kohdalla vetäisimme kohtuu lähelle rantaa katselemaam kapteeni J:n serkun mökkiä. Muutama tekstari myöhemmin, serkkupojan Nimbus oli perässämme ja pysähdyimme melkein keskelle Vuosaaren syväväylää juttelemaan.

DSC_4777

Jatkaessamme matkaa tuuli muuttui hieman oikukkaaksi. Villingin edustalla sitä oli vähän ja ei ollenkaan. Söimme lounasta ja kelluimme Santahaminan edustalle, jossa kipparin hermot pettivät ja rautagenua puski meidät viimeiset mailit Suomenlinnaan.

Perille päästyämme, tilanne oli juuri niin paha kuin saattoi odottaa klo 14 kauniina kesälauantaina. Satama oli aivan täynä, ja poistuimme paikalta. Kevyessä tuulessa nostimme taas purjeet, ja jatkoimme matkaa länteen. Kieltämättä kevyt tuuli ja ykkösreiviin vedetty repeytynyt isopurje eivät olleet kaikkein paras kombinaatio, mutta pääsimme eteenpäin.

Pihlajasaaren kohdalla kohtasimme purjehduskilpailun ja puikkelehdimme kahden radan välistäyhdeksän metrin väylää pitkin. Kauniita veneitä oli liikkeellä ja muutama kuvakin onnistui utuisessa iltapäivässä.

DSC_4802

DSC_4795

DSC_4794

DSC_4791

DSC_4789

DSC_4788

DSC_4786

DSC_4780

Kierrettyämme Pihlajasaaren, päädyimme hyödyntämään iltapäivän paranevaa tuuliolosuhdetta purjehtiaksemme takaisin Killingholmeniin. Sunnuntain ennustehan oli aika vaisu, ja se kyllä näkyi seuraavana aamuna. Kruisailimme Kuivan Hevosen ohi Kaunissaaren eteläpuolelta ja Pirttisaaren pohjoispuolta pitkin saaritukikohtaan. Purjeeet laskimme vasta pari kaapelimittaa laiturista.

DSC_4804

Ilta taittuikin mukavasti entrecotea grillaten ja kynttilävalossa aterioiden, ihan vaan kotona odottavia tyttöjä kiusataksemme. Aivan loistavaa päivää jatkettiin vielä vanhojen herrasmiesten kanssa saunoen. Illan pimetessä kapteeni J kaivoi vielä älypuhelimensa esille ja katselimme aivan kirkasta tähtitaivasta. Kippari taisi ensimmäistä kertaa elämässään nähdä tähtikuvioita. Kamerakin oli esillä, mutta tietokoneruudulla kuvat eivät oikein vielä näytä niin hyvältä kuin luonnossa. Pitää vielä harjoitella pimeäkuvausta.

DSC_4809

Sunnuntaina lähdimme kevyeen tuulen saattelemana jenniä lennättämään. Kiersimme Emäsalon itäpuolelle ja nautimme aurinkoisesta päivästä. Tuultahan ei ollut nimeksikään ja parhaimillaan vauhtia oli ihan 0,3 solmua. Hästholmenin kohdalla oli todettava, että jos illaksi meinaa kotiin päästä, kannattaa moottori käynnistää. Matkaa ei onneksi ollut kuin viitisen mailia, eli reilun tunnin verran. Upeassa säässä vietetty viikonloppu oli aivan upea, melkein seitsemänkymmentä mailia purjeilla ei ole lainkaan hassu juttu, ja vielä vajaalla isopurjeella.

Vielä on edessä yksi purjehdusviikoloppu. Sen jälkeen Rosinda-neiti taitaa päästä telakalle hieman isompaan huoltoon, jolla toivottavasti sitten pärjäämme seuraavat kymmenen vuotta.

Leave a comment

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s