Tämä oli aivan uusi kokemus. Kausi päätetään elokuun lopulla, ja sopivasti helleaalto iski päälle. Aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja tuuli oli kevyenpuoleinen.

Saimme Villen ja Maijun mukaan juhlistamaan kauden viimeistä viikonloppua, ja kyllähän kelit ja isännät hellivät sisävesiveneilijä-vieraita. Eikä tietenkään ihanat karvakuonot ainakaan vähentäneet koirakuumetta tuoreessa kihlaparissa.

Tapasimme lauantaina Kuggenissa ja söimme herkullisen lounaan ennen kuin irroitimme köydet puolen päivän aikaan. Lännenpuoleisessa tuulessa saimme kryssiä Emäsalon länsireunaa pitkin rauhallisessa tahdissa. Repeytynyt ja ykkösreivissä ollut isopurje varmisti leppoisan menon, emmekä antaneet ohikiitävän tankkerinkaan häiritä menoa.

Päivä oli niin mukava, että päätimme kiertää Killingholmeniin hieman pidemmän kautta. Kippari muisti lauantain saunavuorot hieman väärin, ja naistenvuoro oli juuri päättymässä kun rantauduimme. Teimme lennosta aikataulumuutoksen, pojat hyppäsivät heti saunaan ja tytöt saivat vuoron illan pimeyteen. Siihen väliin saimme mahtavasti mahtumaan illallisen.

Kippari oli laittanut hieman vieraskielisen ruoka- ja ostoslistan jakeluun, mutta siitä huolimatta saimme herkkuja aikaan.

Ilta aloitettiin kevyesti prosciuttolla, melonilla ja kuohuvalla. Grillistä löysimme sitten lampaankaretta pottujen ja maissin kera. Siinä sivussa jokin salatinlehtikin taisi mennä. Ville oli löytänyt kaapistaan aivan herkullista Amarone punaviiniä joka vain paransi kokonaisuutta.

Tyttöjen saunan jälkeen jaksoimme sitten huitaista kevyet mustikkapiirakat jälkiruuaksi. Illanvietto trooppisessa kesäyössä jatkui ja jatkui. Juttua riitti sen verran ettemme edes muistaneet vetää lautapelejä esiin. Toisaalta, oli kyllä ensimmäinen yö kun oikeasti pystyi sitloorassa viettämään iltaa.

Sunnuntai aamu valkeni lämpimänä ja aurinkoisena. Tuulen puuttuessa söimme kevyen aamupalan ja nautimme auringosta eri tavoin.

Iltapäivällä näytti jo siltä että tuulta riittäisi. Irroitimme köydet tavoitteena jatkaa Emäsalon kiertämistä. Kun purjeet oli nostettu todellisuus kuitenkin iski ja kippari päätyi lyhempään reittiin. Purjeilla kuitenkin mentiin, välillä hieman hitaammin.

Näin nautinnolliseen viikonloppuun oli ihana päättää kausi. Maanantaina kävimme vielä tyhjentämässä septin Emäsalon sillan kupeessa ja tiistaina sitten pysäköimme veneen Tolkkisten telakan laituriin. Tämän lyhyen kesän saldo oli kuitenkin n 1550 merimailia, joka on aivan kelpo kausi.