Allt på Sjön, Gustavsberg 29.8.2015

Veneen ollessa kuivalla maalla, loppukesään jäikin monta viikonloppua vapaaksi muunlaisille harrastuksille. Kaikenlaisia ajatuksia on heitelty ilmaan, mutta mitään ei ole suunniteltu tai sovittu.

Niinpä sateisena perjantai aamuna kippari kysyi, lähtisikö kapteenska mukaan aurinkoiseen Tukholmaan venemessuille. Helsingin Uiva näyttely kun oli jäänyt meiltä väliin nauttiessamme viimeisestä purjehdusviikonlopusta. Ja olihan siellä hieman karsittu venevalikoima. Kapteenska oli heti juonessa mukana, ja niinpä kippari lähti selvittämään löytyisikö koiranhoitajaa.

Ja kyllähän sellainen Turusta, laivan lähtöpaikasta löytyi. Nuorisolla ei ollut viikonloppusuunnitelmia, joten kippari hommasi laivaliput pikavisiitille. Alunperin ajatus oli jopa yöpyä hotellissa, mutta se tuntui hieman turhalta, laivan kun lähtee Turkuun joko kahdeksan paikkeilla aamulla tai illalla. Ja eihän meillä tällä kerralla ollut muita tarpeita riekkua Tukholmassa.

Sateen vielä ropistessa iltapäivällä suuntasimme kapteenskan Fordin kohti Turkua ja veimme koirat hoitoon jonka jälkeen huitaisimme satamaan. Vaikka Viking Grace ei ihan tuliterä enää olekaan, emme sillä ole matkustaneet. Buffet pöytävaraus meillä oli vasta puoli tuntia lähdön jälkeen ja ehdimme hieman kierrellä katsoen miten palvelut on sijoitettu. Ihan niin kuin illallisen jälkeen jaksaisimme mitään tehdä. Otimme sentään aperitiivit yhdestä baarista.

Buffet oli hyvä. Ihanasti asiat ovat kehittyneet ja erilaiset ruuat oli paloiteltu paljon pienempiin paloihin kuin mihin on vastaavissa paikoissa tottunut. Erityisesti jälkiruokapöydän kohdalla tämä oli hyvä, jaksoihan sitä maistella melkein kaikkea.

Buffan alkupaloja
Buffan alkupaloja

Laiva saapui Tukholmaan 6.30, eikä siihen aikaan paljon tapahdu. Jätimme ylimääräiset tavarat terminaalin lokerikkoon jasuuntasimme kohti Slussenia ja bussia Gustavsbergin.

IMG_1035

IMG_1036

Hyppäsimme ensimmäiseen Gustavsbergetiin suntautuvaan bussiin, ladattuamme ensin appsin puhelimelle jolla voisimme ostaa liput. Eihän Tukholman busseissa enää käteistä oteta vaan jonkinlainen matkakortti on näköjään ostettava etukäteen. onneksi on iPhone.

IMG_1067

Bussi huiteli suoraa pitkin mottaria eikä matka kestänyt kuin vajaan puolikkaan tunnin. Olimme siis perillä ennen puoli yhdeksän ja messut aukesivat vasta kymmeneltä. Ei huolta, sillä internetin ihmeellisestä maailmasta kapu oli löytänyt pienen kahvilan joka oli auennut jo seitsemältä. Ja se oli sopivasti Gustavsbergetin keskustassa, aivan pysäkin kohdalla. Ennen kuin sinne suuntasimme, tarkistimme paluuaikataulun, ja totesimme ettei ongelmia tule. Bussi kulki useamman kerran tunnissa.

Hädin tuskin olimme päässeet ulko-ovesta sisään kun herkut hyökkäsivät kimppuun näyteikkunassa.

FullSizeRender (4)

FullSizeRender (3)

Sillä hetkellä kapusta rupesi tuntumaan, että meriaamiainen pekonilla, kanamunilla, karjalanpiirakoilla, letuilla ynnä muilla herkuilla oli hieman liikaa. Päätimme kuitenkin ottaa aivan pienet leivokset ja terveelliset mehut.

Herkuttelun jälkeen kävelimme messualueen suuntaan ihastellen nähtävyyksiä. Paikan päällä saimme hieman odotella, joten käyttäydyimme kuin suomalaiset laivaturistit konsanaan. Puiston penkille istumaan ja taxfree ostokset esille. Kippari huitaisi oman viinapullonsa kahdella kulauksella tyhjäksi, kapteenskan hannatessa ja jättäen puolikkaan iltapäivää varten.

Purjevene tarjonta oli mielestämme oikein hyvä. Omassa tavoitekoko-luokassa oli tarjontaa oikein reilusti. Ennen veneisiin tutustumista, kiertelimme kuitenkin hieman muita kojuja ja löysimme jännittäviä juttuja, mm. saunateltan joka pakkautuu aika pienesti eikä kokonaisuudessaan painanut kuin reilut parikymmentä kiloa. Siihen sisältyi teltta, kiuas sekä vedelämmitin mutta ei lavereita. Kokonaisuus uppoaisi Rosindan säilytysluukkuun vaivatta.

FullSizeRender (6)

FullSizeRender (5)

Suuntasimme venelaiturille juuri sopivasti. Ruuhkaa ei ollut vielä syntynyt ja saimme edetä veneestä veneeseen enempiä jonottamatta. Paluumatkalla laiturin päästä, väkimäärä oli merkittävästi lisääntynyt ja jonoja syntyi.

Helppo hymyillä Halbberg Rassy 412 kannella
Helppo hymyillä Halbberg Rassy 412 kannella

Kävimme läpi reilusti toistakymmentä venettä, myös pari aivan liian isoa ja kallista. Vaikka koko oli oikea, ja monessa aivan ihanat ratkaisut istuinkaukalossa, totesimme että sisätilat näyttivät useimmissa kovin kliinisiltä ja vanerisilta. Eikä kaikki kyllä ollut suosiossa olevan vaalean sävyn syytä. Lokerot, tasot, hyllyt ja muut näyttivät kovin kantikkailta ja viimeistelemättömiltä. Eikä pohjatkaan ihan mielyttäneet.

Oma Bavariamme vaikuttaa vertailussa oikein hyvin viimeisteldyltä ja kodikkaalta. Nostimme siis Bavaria 33 ja 37 suosikeiksimme, kun upeata Hallberg Rassy 412 ei huomioida. Siinä olisi venettä pidemmillekin matkoille. Mutta nehän ovatkin suunniteltu pitkiä seikkailuja varten, kun muut tuntuivat esim. säilytystilojen osalta olevan enemmän viikonloppuretkiä varten. Sääli että Hanselta puuttui 345 malli, kun sekä pienempi 315 että isompi 385 olivat paikalla. Isompi 385 tuntui aika mukavalta, ja sattumalta kapu oli juuri torstaina päässyt kyytiin nauttimaan itseskuuttavan fokan helppoudesta kryssimisessä.

Veneisiin tutustumisen jälkeen, siirryimme takaisin kojuille ja muutama tarvike tietysti tarttui mukaan. Ensi kesänä ei kuivumassa olevat pyyhkeet eivät lähde lentoon mantookista kun ne on kiinnitetty myrskyvarmoilla nipsuilla.

Iltapäivällä ehdimme myös katsella nähtävyyksiä ja käydä posliinitehtaan myymälässä. Käväisimme myös museon ovella, mutta hieman oli sellainen tunne että posliinimuseon teokset ovat ehkä liian taiteellisia meille.

FullSizeRender (1)
Vanhan poliisiaseman tunnus vielä tallella

Jätskin jälkeen päätimme hypätä bussiin ja suunnata kohti terminaalia. Aikaa oli reilusti, mutta aurinko, päivän kävely ja aikainen nousu alkoivat jo painaa. Hengailimme siis terminaalissa pari tuntia ennen laivan lähtöä.

Illallistimme a la carte ravintolassa joka oli erittäin mielekäs parannus edellisen illan meluavaan buffet ravintolaan. Ja illallisen jälkeen kaaduimmekin sänkyyn uupuneina.

FullSizeRender (2)
Maukkaat jälkkärit

Turussa aamu oli jo syksyisen viileä, mutta aurinkoinen. Poikkesimme kapun pikkusiskon luona aamukahvilla. Pientä jekkua on aina tehtävä, ja sunnuntaiaamun ovikellon pimputus tuottikin unenpöpperöisen naisen ovelle. Lankomiehellä oli kyllä herätyskello soittanut kun hänen piti mennä rakenteilla olevalle veneelle töihin. Perheen juniorikin oli jo pädinsä kimpussa.

Parin tunnin jutustelun jälkeen poikkesimme hakemaan koirat ja lähdimme kotiin. Perille saapuessamme keli oli yhtä sateinen kuin lähtiessämme.

Kapun päähänpisto tuotti aivan ihanan miniloman ja saimme ihastella veneitäkin. Tällä jaksaa taas seuraavan viikon työt. Tosin ajatukset lienevät vahvasti venehaaveilussa….

Leave a comment

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s